Siis arvaatteko jo missä kävin?? No joo, eläinlääkärissä!! Mulla oli kuulemma joku vuosirokotus. No, en tiiä siitä. Olisin kyl mielestäni tullu hyvin toimeen ilman niitä piikkejäkin. Mut nyt ei kuulemma tarvi mennä kolmeen vuoteen sinne paikkaan ja hyvä niin, en meinaan mitenkään viihtyny siellä. Sanoinko jo et siellä oli koleahko ilmapiiri ja mä en tykkää semmosesta?? ;)
Siis jotain tätä luokkaa ne piikit just oli eli jotain 15 senttiä pitkiä (toim. huom. Aida taitaa nyt hieman liioitella)! :)
Morjensta Aida!
VastaaPoistaTämmöstä tää koiran elämä on,mentävä on aina kiltisti joka paikkaan,mihin noi pomot meitä vie.
Sä oot vaan vielä niin pikkunen hippunen,et susta vaan näytti se piikki niin WALTAWALTA,niihin alkaa kyllä tottumaan ajan kanssa.Onhan se kuiteskii niiin hyvä asia,ku noi pomot meistä huolehtii hyvin.eiks joo?
Kokemuksen rintaäänellä....Sanni
Hola Aida!
VastaaPoistaKuuleppas minä ymmärrän sinua oikein hyvin.Kun olin pieni ja näin sen karmean piikin, niin huusin suoraa huutoa.Mutta mamma keksi semmoisen kikan,että lääkäri ei näyttänyt sitä piikkiä minulle ollenkaan,se helpotti kummasti tuskaa.Tämä kaikki juontuu siitä,kun minua pienenä kohdeltiin huonosti.(näin kertoi lääkäri siellä espanjassa) Hyvä kun kestit urhoollisesti.
terv.Don Copi
No moikka Sanni ja Copi! Nii, ehkä mä totun ajan kanssa piikkeihin. Te ootte jo niin vanhoja ja viisaita et mulla ei tota elämänkokemusta vielä kauheesti oo, mut kerään sitä koko ajan kovaa vauhtia! ;)
VastaaPoista