Mut siis isäntä meni sit kysymään siltä toiselta pomolta et voitaisko me tulla vähä haistelemaan ja se sanoi, et kyllä se käy. No, me mentiin sit isännän kans lähemmäs ja vähä haistelen sitä yhtä jättiläiskoiraa (sen pää oli muuten yhtä iso ku mä!!) ja sit yritin alkaa leikkimään. Vähä otin sivuaskelia ja tätä tämmöstä, kyl te tiiätte, ku houkuttelee toista leikkiin. Mut ei ne ruvennu. Ne(kin) oli jotenki jähmeitä tyyppejä, vaiks oon kyl nähny et ne pääsee aika kovaakin menemään, jos ne haluaa, mut ehkä ne ei sit halunnu mun kans. Vähä tyhmää, mut ehkä yritän vielä myöhemmin uudestaan! Emäntä muuten löysi netistä kuvan. Siis ei ne jättiläiskoirat just tän näkösiä ollu, mut hyvin lähellä.
Ja siis emäntähän väittää et ei ne oo ees mitään koiria, vaan kuulemma hevosia! No joo, voihan ne olla hevosia, sehän on tietty yks koirarotu. Ihan niinku mä oon borderterrieri! Emäntä on vähä daiju, se ei tajuu näitä juttuja aina!
Moi Aida!
VastaaPoistaMä oon kans nähmy noita jättiläisiä. Ootko huomannu ett niillä on päässä kaks sellasta isoo reikää, josta kuuluu outoo törinää ja puhinaa. Ja kerran se jättiläinen töräytti päin mun naamaa. Vähän säikähdin!
-Piitu
Moikka Piitu! Joo, oon nähny ne reiät, mut mua ei onneks oo töräytetty päin naamaa. Oon luullu et ne on jotain aivoreikiä...kato noin iso eläin = isot aivot = vaatii paljo tuuletusta! ;)
VastaaPoista