keskiviikko 25. elokuuta 2010

Herkkua kasvaa pensaissa

Ai siis mitä sä yrität tarjota mulle??

No kai mä voin sitä haistaa...vähä outoa.

No kai mä voin vähä sit maistaakin...ainakin nuolasta tällai aluks...

No jaa, on sitä parempaakin tullu joskus syötyä...vähän pitkin hampain menee nää marjat alas.

lauantai 21. elokuuta 2010

Muisteloa

On ollu vähän hiljasta täällä blogissa ja joka puolella nyt kesällä, mut eiköhän tääkin tästä virkisty ku emäntä on palannu töihin ja sillä on siellä aikaa miettiä mun blogia. Siis eihän se mitään töitä siellä tee, vaan tää blogi on niinku numero yksi ja sit jos jää aikaa, ni sit se voi tehä vähä töitä. En oo Nuuttiakaan nähny muutamaan viikkoon ja mullon jo ikävä sitä!! Mut jos hyvin käy, ni kuulemma ens viikolla ois hyvät tsänssit tavata Nuutti ku se on ehkä tulossa tännepäin. Mut kattelin sit tossa koneella (no okei, emäntä näytti mulle) vanhoja kuvia ja kattokaa miten söpö Nuutti on pienenä ollu!! Melkeen yhtä söpö ku mä, eiks vaan? Ku kukaanhan siis ei oo mua söpömpi! :)

sunnuntai 8. elokuuta 2010

Elokuu

Nyt on jo elokuu! Ja toi edellinen kirjotus oli ihan kakkaa. Eihän täällä mitkään ilmat oo viilentyneet, emäntä varmaan sepitti tonne jotain omiaan. Mut pakotettiin eilen lenkille, vaikken ois millään halunnu. Mulla on kattokaas erilaisia konsteja osoittaa et kävely ei nyt oikeen maistu. Meinaan esim. yksinkertaisesti kieltäydyn liikkumasta eteenpäin, mut sit siinä on se et sitä remmiä aletaan nykimään ikävästi et jossain vaiheessa on pakko vähä liikkua. Tai sit kävelen oikeeeen hitaasti ja haistelen jokasta mahdollista oljenkortta ja kiveä, ni sit pomoilla menee hermo ja se lenkki lyhenee ku tolla vauhdilla siihen alkuperäiseen lenkkiin menis monta tuntia!! ;D Tää on muuten aika hyvä keino et voin suositella.

Kolmas tapa on se et laahustan siinä taluttavan pomon jalkojen takana ja tökin koko ajan kuonolla sitä jalkaa ja oon muutenkin tosi rasittuneen olonen. Tää tehoo joskus, riippuu vähä kuka taluttaa. Meinaan kerran ku olin hoidossa ni ku testasin tätä keinoa mun yhteen hoitajaan, ni arvatkaas?! Se otti mut syliin ja kantoi loppumatkan!! Aika hyvää palvelua. Mut noihin pomoihin tää keino tehoaa kyllä aika huonosti. Oli joku neljäskin keino vielä, mut nyt just en muista mikä se on.

Mut joo, on tässä kesässä ollu yks hyväkin puoli (tai siis monta hyvää tietty, mut tää on yks niistä) eli se paksu kissa on ollu paljo rennompi eikä sähise mulle enää niin paljon. Se yleensä vaan makoilee jossain tällasissa ihmeellisissä asennoissa: